Vaikea taloustilanne ja keskustan puheenjohtajatyhjiö antavat kokoomuksen hallituskumppaneille mahdollisuuden harjoittaa oppositiopolitiikkaa hallituksen sisällä.

EERO ILONIEMI
POLITIIKKA. Vaikka eduskuntavaaleihin on vielä yli vuosi aikaa, vaalitaistelu on alkanut.
Ensimmäisen laukauksen ampui vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki, joka viime tiistaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa vaati osinkoverojen kiristystä.
Sinnemäki korosti, että listaamattomien yritysten nk. verovapaat osingot pitää ottaa syyniin vielä tämän hallituskauden aikana.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sampsa Kataja pitää Sinnemäen ulostuloa populistisena.
– Vihreiden verolinjausten kärki kohdistuu listaamattomien yritysten maksamiin osinkoihin. On kansaan menevää väittää, että ankarasti verotetut työtulot kikkaillaan verovapaiksi yritysten kautta.
Kataja hyväksyy ajatuksen, että valtio tarvitsee nopeasti lisää verotuloja, mutta hänen mielestään kiire ei ole niin kova, etteikö asioihin pitäisi perehtyä.
Turhuutta vai turvaa?
Sinnemäki on perustellut esitystään mm. sillä, että nykymallissa yritykset keräävät voittoja jaettavaksi omistajilleen, sen sijaan että satsaisivat investointeihin ja tuotekehitykseen.
Kataja muistuttaa, että osingoista on jaettaessa maksettu 26 prosentin yhteisövero. Lisäksi hän muistuttaa, että julkisuudessa puhutut 90 000 euron osingot onnistuvat vain yrityksiltä, joilla on yli miljoonan nettovarallisuus. Eikä varaus ole yritykselle pahasta.
– Nettovarallisuuspuskuri on ollut useiden yritysten säilymisen edellytys, hän arvioi.
On myös syytä muistaa, että 90 000 ylittävältä osalta verotus on huomattavasti pörssiyritysten osinkoja ankarampaa.
Politiikka ohi talouden
Jos Sinnemäen esityksen taloudellisia perusteita voidaankin kritisoida, poliittisesti se on kuitenkin kylmää laskelmointia.
Vaatimalla osinkoverojen kiristystä jo tällä vaalikaudella, vihreät pyrkivät pakottamaan kokoomuksen tekemään vaikeita valintoja ennen tulevia vaaleja. Jos kokoomus tukee esitystä, se saa pienyrittäjien vihat niskoilleen. Toinenkaan vaihtoehto ei ole paljoa parempi.
– Nykyisen osinkoveromallin puolustaja leimataan helposti rikkaiden puolustajaksi, vaikka yrittäjyyttä ja työllisyyttä tässä puolustetaan, Kataja pohtii.
Syntipukki
Ensi vuoden vaaleihin mennäänkin kokoomuksen kannalta poikkeuksellisen haasteellisessa tilanteessa. Käytännössä kaikkien muiden puolueiden etuna on tehdä kokoomuksesta nykyisten taloudellisten vaikeuksien syntipukki.
Vasemmistolta se sujuu viran puolesta. Kokoomusta syyttämällä ne esiintyvät luontaisena vaihtoehtona vaaleissa. Pienemmille puolueille niin hallituksessa kuin oppositiossa on eduksi, jos hallituksen pääpuolueet ovat heikkoja, silloin niiden rooli vaa’ankielenä korostuu.
Oman lisänsä soppaan tuo myös keskustan puheenjohtajavaihdos.
Valittiin keskustan johtoon kuka tahansa, hänellä on ensi työksi edessään vaikeat eduskuntavaalit. Uuden puheenjohtajan luontevin tapa erottua hallituskumppanista on ottaa etäisyyttä Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen politiikkaan, ainakin poliittisessa retoriikassa.
Muiden puolueiden ulkoistaessa vaalien alla hallitusvastuun kokoomukselle, sille jää epäkiitollinen tehtävä puolustaa yksin yhdessä tehtyjä päätöksiä.