ALBERTO CLARAMUNT
KUNNAT. Kuntien työntekijämäärä hipoo kaikkien aikojen korkeinta lukemaa. Viimeisin tarkistettu tilasto vuodelta 2008 osoittaa, että työntekijämäärä kipusi historiallisen huipun eli vuoden 1989 tasolle 437 000:ään.
Vuoden 1989 jälkeen Suomi syöksyi suureen lamaan ja sitä myötä myös kuntien työntekijämäärä väheni. Nyt kuoppa on ”täytetty”, eikä vastaavaa ole tulossa, vaikka taantuma alkaa taas rasittaa kuntien taloutta. Ennusteiden mukaan työntekijämäärä vakiintuu yli 420 000:een.
Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan urotekoja tarvitaan jo silloinkin, jos työntekijämäärän kasvu aiotaan saada kuriin. Hän viittaa Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimukseen. Sen mukaan nykyisillä palvelurakenteilla kuntien työntekijämäärän pitäisi kasvaa nykyisestä vielä peräti 140 000–200 000:lla.
– Se on aivan mahdoton yhtälö, Mäki-Lohiluoma puuskahtaa.
Vaikka tilastot jo nyt kertovat karua kieltä julkisen sektorin kasvusta, luvut ovat todellisuudessa vieläkin kovemmat. Mäki-Lohiluoman mukaan työntekijämäärän vakiintuminen, tosin huipputasolle, johtuu siitä, että kunnat ovat ulkoistaneet palveluitaan.
Palkat kytketään
työntekijämäärään
Kuntien työntekijämäärän kehitys näyttelee jo roolia kunta-alan meneillään olevissa palkkaneuvotteluissa.
Neuvottelupöytään on tuotu Tehyn sopimuksesta tuttu malli, jossa henkilöstömäärän kasvun pitäminen aisoissa palkitaan palkankorotuksilla. Tehy-sopimuksessa laukeaa ensi vuoden toukokuussa enimmillään kahden prosentin palkankorotuserä, mikäli työntekijämäärän kasvu on jäänyt alle 1 300 henkilöön vuodessa. Jos tuo määrä ylittyy, korotusta ei tule lainkaan.
Jopa OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi on vaatinut vastaavaa mallia muillekin palkansaajille. Huonossa taloudellisessa tilanteessa käy korotus kuin korotus –vaikka sitten henkilöstömäärään sidottukin.
Mäki-Lohiluoma ei halua ottaa kantaa siihen, onko palkkojen ja henkilöstömäärän koplaaminen juuri sitä uutta palkkapolitiikkaa, joka toisi vastauksia kuntien mahdottomalta tuntuvaan tilanteeseen yrittää sovittaa yhteen talouden realiteetit ja kasvava työntekijätarve.
– Tilanne on neuvotteluissa siinä vaiheessa, etten niitä mielellään kommentoi. Yleisesti voin kuitenkin todeta sen, että neuvotteluilla on ratkaiseva merkitys kuntien talouteen ja kykyyn tarjota palveluita, Mäki-Lohiluoma pyörittelee.
Hän muistuttaa, että kuntien ja kuntayhtymien budjeteista peräti 60 prosentin osuus koostuu henkilöstökuluista.
Kunta-alan työehtosopimukset umpeutuvat sunnuntaina. Jos ratkaisua ei saada siihen mennessä aikaan, ala joutuu sopimuksettomaan tilaan. Lakonuhka olisi askelta lähempänä.