Ei tullut uutta mediamaksua tai Yle-maksua. Ei tullut Yleisradion hallinnon uudistusta vielä tällä vaalikaudella. Tuli vanha tv-maksu.

JUHA-PEKKA TIKKA
NURIN MENI. Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) julkisti torstaina päätöksensä, jonka mukaan Yleisradion hallintomallin ja rahoituksen kokonaisuudistus ei onnistu.
Kokoomuksen ministeriryhmä katsoo, ettei esitys ole vietävissä eteenpäin.
Ylen hallinnon ja rahoituksen uudistaminen jää seuraavalle hallitukselle. Päätös yllätti monet, mutta sen takana on suoraa logiikkaa.
Kaavaillun mediamaksun eli yleisradiomaksun eli Yle-maksun sosiaalista puolta pohtinut sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) työryhmä ei Suvi Lindénin mukaan löytänyt oikeudenmukaista mallia. Ei keksitty, miten mediamaksun epäkohdat hyvitettäisiin mm. pienituloisille.
Nyt jäihin jäävän uudistuksen varjopuolella olisivat olleet maksun pakollisuus kaikille, vaikka ei käyttäisikään Ylen palveluja. Tuloeroja ei olisi huomioitu. Erityisesti yksinhuoltajien asemaa olisi pitänyt kompensoida. Yritysten kokoerot eivät olisi tulleet huomioiduksi.
Ovikelloja
soitellaan taas
Tv-maksun historia ulottuu radiolupaan vuonna 1927.
Nyt tv-maksutarkastajat jäävät soittelemaan ovikelloja ja tv-maksua maksetaan lähitulevaisuudessakin.
Tänä vuonna tv-maksun suuruus on yhdessä erässä 231 euroa ja viisi senttiä. Sen korvaavan mediamaksun hinnaksi oli ehdotettu mm. 195 euroa.
Hyviä puolia uudessa laissa olisivat Lindénin mielestä olleet Ylen maksupohjan laajentuminen, laitesidonnaisuudesta luopuminen ja Ylen hallintomallin kirkastuminen.
Hallitusryhmät nimittäin pääsivät viime viikolla yksimielisyyteen Ylen hallinnosta. Sen mukaan hallintoneuvoston roolia vahvistetaan Mika Lintilän (kesk.) työryhmän esitysten mukaisesti Yleisradion ohjaajana ja valvojana.
Lisäksi uusi viestinnän julkisen palvelun neuvosto ”arvioisi ja antaisi lausuntoja tilanteissa, joissa konkreettisesti pitää arvioida julkisen palvelun tehtävän vaikutuksia viestinnän kentässä”.
Julkisen palvelun neuvosto siis valvoisi Ylen toiminnan rajoja eli väitettyä markkinahäirikön roolia. Viime aikoina esillä ovat olleet mm. säätiörahan käyttö ruotsinkieliseen aamutelevisioon, ulkopuolinen kolumniyhteistyö ja muu vapaiden mediamarkkinoiden alueelle siirtyminen. Tätä valvontaa ei nyt tule.
Sponsorointi huolestutti Heinäluomaa
SDP:n Eero Heinäluoma kertoi keskiviikkona Suvi Lindénille, että heiltä ei tule tukea asialle. Siitä on ollut erittäin paljon erimielisyyksiä. Uudistuksille kuitenkin tavoiteltiin laajaa pohjaa.
Heinäluoman vetäytymisessä on ironiaakin. Joulukuussa hän sanoi eduskuntakeskustelussa olevansa ”todella huolestunut” sponsoroidusta ohjelmatuotannosta ajankohtaisohjelmissa ja halusi maksut sille tasolle, että välttämättömät tehtävät tulevat tehtyä.
Suvi Lindénin mukaan Yleisradion rahoitus on turvattu myös nykyisellä televisiomaksujärjestelmällä. Se toimii suhteellisen hyvin.
– Pitkäikäinen se ei ole, mutta vielä toimiva. Hallitus on syksyllä määritellyt Ylen rahoituksen tason vuodelle 2011. Olen vakuuttunut, että tämä ja myös seuraava hallitus kaikissa olosuhteissa haluavat varmistaa Ylen toimintaedellytykset, Suvi Lindén sanoo.
Rahoitus
budjetista
Itse Lindén on sillä kannalla, että Yleä pitäisi rahoittaa valtion budjetista.
Mediamaksun ”isä” Mika Lintilä ihmetteli eilen tuoreeltaan Verkkouutisissa, ettei ministeri saanut esitystä aikaiseksi. Lintilän mukaan valtion budjetti ei kestäisi Ylen siirtymistä sen rahoituksen piiriin.
Nyt otetun aikalisän myötä toivotaan, että Yleisradiota koskevat kohut hiljenevät. Samalla Yleisradion uuden toimitusjohtajan Lauri Kivisen virkakauden startille halutaan antaa työrauha.