VELI-PEKKA LESKELÄ
Kyyjärvi
MISSIO. Asialla on joukko entisiä kokoomusnuoria ja samanhenkisiä kumppaneita, jotka ovat luoneet kuntaan Nokia-henkisen tiimin. Se ei aio jättää kiveäkään kääntämättä työpaikkojen etsimisessä.
– Meillä on suuri vastuu, meillä on suuri visio, 27-vuotias kunnanjohtaja Matti Muukkonen (kok.) linjaa.
Kyyjärvi on pieni noin 1 550 asukkaan kunta Keski-Suomen luoteisnurkassa. Sieltä on yhtä pitkä matka Jyväskylään, Kokkolaan ja Seinäjoelle. Tuurin kauppakeskukseen on 80 kilometriä.
Muukkonen tuli Kyyjärvelle vuosi sitten Joensuun yliopistosta: hän on väitöskirjaa vaille tohtori Joensuun yliopiston oikeustieteen opinnoista. Lisensiaattityön hän on hallinto-oikeudesta jo tehnyt ja toisen maisterintutkinnon myös yhteiskuntapolitiikasta. Hän on toiminut myös KNL:ssä, Tuhatkunnassa, ja Pohjois-Karjalan Kokoomuksen puheenjohtajistossa.
– Ensimmäinen graduni käsitteli kokoomuksen aatehistoriaa. Väitöskirjakin on raportin kirjoittamista vaille valmis – varsinainen tutkimus on jo valmis, Muukkonen kertoo.
Muukkonen panee tuulemaan myös käytännön asioissa. Hän ryhtyi miettimään heti, miten kuntalaisten hyvinvointia voisi parantaa.
– Hyvinvointi liittyy talouteen. Talous liittyy aina työhön. Niitä pitää käsitellä aina rinnakkain. Kun ihmiset pääsevät töihin, talouskin tulee kuntoon, Muukkonen aprikoi.
Hän keskusteli asiasta Eero Mutasen kanssa Joensuun nuorkauppakamarin uudenvuoden kemuissa. Mutanen oli luottomies, Muukkosen entinen kampanjapäällikkö. He sopivat, että kunnan työttömät haastatellaan. Mutanen on Joensuun Opiskelevien Porvarien entinen puheenjohtaja, joka opiskeli kauppatieteitä.
Eero haastatteli yli 50 työtöntä, lomautettua tai muuten haastatteluun halukasta. Mitä he ovat tehneet, mitä he osaavat, mikä heitä kiinnostaa, mihin he pystyvät, kun saavat mahdollisuuden.
– Kävimme monen kanssa syviäkin keskusteluita. Yllättävän hyvää porukkaa, Mutanen kertoo.
Mutanen jäi kevääksi töihin suunnittelemaan täystyöllisyysmallia. Päätettiin perustaa osuuskunta, Nopolan Kylätalkkarit, johon otetaan työttömiä töihin sitä mukaa, kun heille löytyy mielekästä tekemistä. Alussa oli kyse eräänlaisesta talkkaripalvelusta, joka tekee siivouksia ja ikkunan pesuja, puiden pilkkomista ja kantoa, nurmikon leikkausta ja trimmausta ja pieniä remonttihommia. Tekemistä ja etenkin yhteistyötä yritysten kanssa kehitetään koko ajan.
Tehoton hankeviidakko
työllistää vain itsensä
Entinen malli oli vain pitänyt työttömyyttä yllä. Käsitys vahvistui koulutustilaisuudesta, johon osallistui myös TE-keskusten virkamiehiä. Kävi ilmi, ettei valtionhallinnon henkilökunta tiedä, mitä mahdollisuuksia laki antaa työllisyyden hoitamiseen! Jos tunteekin niin millä kaavakkeella sitä haetaan ja mistä kaavake?
– Pohjoisessa Keski-Suomessa on 84 hanketta, joissa on yhteensä 200 hanketyöntekijää, joiden vastuulla on 2 000 työntekijäreservi. Kymmenen työntekijää yhtä projektityöntekijää kohti – eivätkä ihmiset työllisty. Työtön pääsee projektiin vasta pitkän työttömyyskauden jälkeen ja sitten hän saa 600 euron korvauksen, josta peritään verot ja sosiaalihuollosta pitää hakea lisää. Eikä eläkettä kerry... Tämähän on järjetöntä: hankeviidakko työllistää vain itsensä, Pulkkinen moittii.
Tilalle
Nokia-tiimi
Haastatteluun tuli myös Janne Pulkkinen, 34, joka oli lomautettu paikalliselta betonimyllyltä, mutta hän oli toiminut Nokialla projektihommissa ja yrittäjänä pariinkin kertaan. Kotoisin hän on Ilmajoelta Etelä-Pohjanmaalta. Hänet valittiin vetämään osuuskunnan toimintaa.
Mika Isoniemi, 32, tuli haastattelusta hankesihteeriksi. Hän on hallintoagrologi, kotoisin Etelä-Pohjanmaan Alajärveltä ja ryhmän linkki seudun keskustapiireihin.
Mutanen palasi syksyllä Joensuuhun rakennusalan yrittäjäksi. Tilalle hankittiin projektipäällikkö johtamaan kunnan työ- ja elinkeinoasioita. Muukkonen soitti Helsinkiin Tuomas Tiihoselle, 30, jonka hän tunsi Kokoomuksen Nuorten Liitosta. Tiihonen työskenteli siellä vuosia monissa tehtävissä ja sitä ennen Nokialla asiantuntijana IT-osastolla ja uusissa liiketoiminnoissa.
– Koskaan en ole asunut muualla kuin Helsingissä! Mutta ihmiset ovat ottaneet vastaan tosin ystävällisesti. Tosi hyvin löytyi sama aallonpituus Jannen kanssa, kun huomasimme olleemme molemmat Nokialla, Tiihonen myhäilee.
Vuodenvaihteessa tuli Jyväskylästä Teppo Leinonen, 26, vetämään MasterPlania: etsimään konkreettisia keinoja kehittää kunnan elinmahdollisuuksia asumisen, työ- ja elinkeinoelämän, matkailun ja vapaa-ajan aloilla. Hän tuli melkein suoraan KNL:n puheenjohtajan hommista, mutta avoimen haun kautta ja kunnanhallituksen yksimielisenä valintana.
Työllisyysohjelma
puree
Työllisyysprojektiin saatiin apua Viitasaaren Witas-kehitysyhtiöstä ja helsinkiläisestä Vates-säätiöstä. Kunnan antama aloitusmääräraha oli vaatimattomat 20 000 euroa. Lisäksi hyödynnetään TE-keskuksen myöntämiä kaikille avoimia instrumentteja, jotka kattavat noin noin puolet työllistämisen kuluista. Työntekijä saa palkkaa keskimäärin noin 1 600 euroa kuussa, työehtosopimuksen suojan, eläke-edut ja sosiaaliturvan.
Seitsemässä kuukaudessa työttömyys on vähentynyt 14,8 prosentista 10,8 prosenttiin, mikä on valtakunnan keskitasoa ja maakunnan toiseksi paras tulos. Tällä hetkellä osuuskunta työllistää 17 työntekijää, siinä on 45 jäsentä. Työttömiä on vielä 72. Tavoite on 3,5 prosenttia, rakenteellinen täystyöllisyys, vuoden 2011 lopussa.
Työllisyysprojekti auttaa myös kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen politiikkaohjelmaa, joka pyrkii riisumaan merkittävän osan sote-menoista pitkällä tähtäimellä.
Etenkin Tiihonen haluaa korostaa, kuinka projekti poikkeaa Paltamon mallista. Siellä maksetaan työntekijöille rahaa niin paljon kuin he saisivat muutenkin ansiosidonnaista tai peruspäivärahaa, asumistukea ja toimeentulotukea ja 115 euron aktivointiraha sen päälle – ja tessin mukaisen palkan, jos heidät vuokrataan ulkopuoliselle työnantajalle.
– Valtavat kulut! Ja työntekijöitä annetaan vielä ilmaiseksi kyläyhteisöille ja järjestöille. Sehän on ihan samanlaista tempputyöllistämistä mitä työvoimahallintokin tekee, ja yrittäjät aivan syystä vastustavat. Itse en olisi tullut Kyyjärvelle, jos täällä tehtäisiin samalla tavalla, Tiihonen jyrähtää.
Rahat palkkoihin
yrityksiltä
Mistä Kyyjärvi saa puuttuvat rahat?
– Markkinoilta! Haastattelemme työnantajia selvitämme, mitä he tarvitsevat ja tarjoamme heille sopivia työntekijöitä. Toimimme kuin Nokiassa: tarjoamme ratkaisuja tarpeisiin, joita ihmiset eivät tienneet heillä olevankaan, Pulkkinen tiivistää.
Eikö työvoimahallinto toimi samoin? Kysymys herättää hilpeyttä.
– Me annamme myös toivoa, Muukkonen letkauttaa.
Työnantaja maksaa työntekijän palkan. Työntekijöitä myös vuokrataan vaikka päiväksi kerrallaan, kunnes sopiva löytyy.
– Kaikki työ on arvokasta, Mutanen korostaa.
– Paskatyötä on vain sellainen, mistä ei makseta palkkaa, vain tukia, Tiihonen linjaa.
Projekti on nostanut työelämään jo hyvinkin pitkäaikaisia työttömiä: eräänkin 55-vuotiaan, joka oli kahdeksan vuotta työttömänä ja vakuutti, ettei tule.
– Päivän hän katseli, eikä ole sitten ollut päivääkään poissa, Pulkkinen kertoo.
Projekti poikii myös yrityksiä, jotka perustuvat ihmisten taitoihin ja harrastuksiin. Ne voivat toimia osuuskunnan yhteydessä ilman yrittämiseen liittyviä sudenkuoppia.
Osuuskunnalla on myös kauppa, joka myy sekä ammattilaisten että harrastajien tekemiä tuotteita. Tämä nostaa myös harrastajien tekemien tuotteiden arvoa. Pian julkaistaan myös nettikauppa nopo.fi.