Satamalakon varjossa työmarkkinajärjestöt yrittävät uudistaa koko työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää. Pöydälle on nostettu kaikki keskeiset sopimus- ja työrauhajärjestelmään liittyvät kysymykset.

TAPANI MÄKINEN
TYÖMARKKINAT. Suururakka sai alkunsa Elinkeinoelämän keskusliiton lähestyttyä vuonna 2008 silloista työministeriä Tarja Cronbergia (vihr.). Laittomiin lakkoihin suivaantunut EK olisi halunnut hallituksen asettavan ulkopuolisen selvitysmiehen tutkimaan suomalaisen sopimus- ja työrauhajärjestelmän toimivuutta.
Se sai kuitenkin pallon takaisin, kun hallitus toivoi työmarkkinajärjestöjen rakentavan omissa neuvotteluissaan pohjan uudistuksille. Tästä alkoi palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen kaksikantatyö, jonka piti valmistua jo viime vuoden loppuun mennessä.
Vuoden vaihteessa kiihtyi kuitenkin keskustelu työurista, mikä vei neuvottelijoiden ajan, mutta nyt pöytään on palattu.
Ahtaajalakosta
ei lisäpaineita
Sekä EK:n työmarkkinakysymyksistä vastaava johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen että Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle sulkevat selvästi käynnissä olevan ahtaajalakon neuvottelujärjestelmistä käytävien keskustelujen ulkopuolelle.
– Vaikeita selkkauksia tulee aina silloin tällöin. Kyllähän meidän pitää tätä vaikeaa kehittämistyötä pystyä yhdessä viemään eteenpäin, Inkeroinen sanoo.
Muistutuksena nykyjärjestelmän puutteista Inkeroinen kyllä ahtaajalakkoa pitää.
– Käynnissä oleva työtaistelu ja sitä edeltäneet laittomat vauhdituslakot ovat viimeistään osoittaneet koko tälle maalle, että jotain on pakko tehdä. Emme voi ihan voimattomina seurata, että on laittomia lakkoja, joita järjestetään välittämättä lainsäädännöstä yhtään mitään.
– Työryhmän asiat ovat niin suuria, ettei muutaman viikon tapahtumia voi oikein ottaa kärjeksi. Kehitystä on katsottava pidemmällä aikavälillä. Jos joitain pelisääntöjä rakennetaan, niin niidenkin on tarkoitus olla voimassa pitkään, Helle sanoo.
Pöydällä eivät ole ainoastaan työnantajien ja työntekijöiden väliset sopimuskysymykset, lainsäädäntö ja sovittelujärjestelmä, vaan myös palkansaajajärjestöjen rajakiistat.
Helle myöntää tämän tuovan työhön omat lisähaasteensa.
Kaikki keskusjärjestöt ovat työssä mukana. Niitä täydentää ulkopuolisena asiantuntijana entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius.
Perusselvitykset
on tehty
Yli vuoden mittainen työ on toistaiseksi tuottanut lukuisia selvityksiä, ja työryhmän jäsenet ovat kuulleet asiantuntijoita. Helle ja Inkeroinen sanovat työn sujuneen toistaiseksi hyvässä yhteisymmärryksessä.
Työn ensimmäinen vaihe, tilanteen kartoitus, on nyt saatu valmiiksi.
– Työ on kyllä edennyt, vaikka asiat ovat mitä vaikeimpia, Helle sanoo.
Kovista vaatimuksista työryhmässä on pidättäydytty. Inkeroinen sanoo, etteivät sellaiset oikein sopisi suurhankkeeseen.
– Olemme enemmänkin tuoneet esiin ongelmia ja erilaisia vaihtoehtoja. Tämä on sen verran vaikeaa työtä, ettei vaatimusten esittäminen välttämättä ole oikea tapa edetä. Meidän pitäisi yhteisesti kantaa vastuu siitä, että neuvottelujärjestelmä olisi  tämän yhteiskunnan menestystä ja työllisyyttä tukevaa, eikä sitä rapauttavaa.
Edessään ryhmällä on kuitenkin kaikkein vaikein vaihe. Selvitysten teko on jäänyt taakse, ja käynnistymässä on johtopäätösten teko.
Kun viimeinen rutistus on työryhmässä saatu tehtyä, asian jatko siirtyy kolmikantaan ja näin hallituksenkin pöydälle.
– Tarvitsemme hallituksen vahvaa otetta ja tukea tässä työssä, Inkeroinen sanoo.