Minihallitusneuvottelut käydään viikonvaihteessa rauhallisissa merkeissä. Hetemäen veroehdotukset saattavat aiheuttaa vipinää ennen uuden hallituksen esittäytymistä.

MARGIT HARA
HALLITUS VAIHTUU. Pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) hallitusohjelmaa viimeistellään samoilla hetkillä, kun verouudistusta pohtiva valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmä jättää väliraporttinsa.
Samanaikaisuus saattaa nostaa keskusteluun veronäkemyksiä, joista ei julkisuudessa ole vielä ollut puhetta, mutta ennakkotietojen mukaan hallituspuolueiden eduskuntaryhmillä ei vallitse olennaisia näkemyseroja veroratkaisuista, pikemminkin yhteinen tahtotila.
Hetemäen työryhmän kokonaisuus valmistuu vasta syksyllä.
Pääoppositiopuolue SDP varoittelee Kiviniemen hallitusta ulottamasta verolinjauksia pitkälle yli vaalien jälkeiseen aikaan. Pelko lienee turha, koska tämänsuuntaisia hankkeita ei ole lausuttu julki. Veroratkaisuissa pyritään sitä vastoin luomaan vakautta markkinoille.
Kiviniemen hallituksen hallitusohjelmaluonnos esiteltiin eduskuntaryhmien kokouksissa torstaina. Luonnoksen työstäminen jatkuu puheenjohtaja- ja ministerivetoisesti lauantaina ja tarpeen mukaan sunnuntaina valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa.
Maanantaina kokoontuvat puolueiden päättävät elimet, eli kokoomuksella puoluevaltuusto, hyväksymään viikonlopun kuluessa viimeistellyn paperin ja vahvistamaan osallistumisensa hallitukseen.
Tuolloin selviävät myös uudet ministerinimet tai nimi. Uudeksi kuntaministeriksi ennakoidaan keskustan Tapani Tölliä.
Uusi hallitus
kokoontuu tiistaina
Vanhasen hallitus jättää eronpyyntönsä tasavallan presidentille perjantaina, jonka jälkeen keskustelut vaalikauden lopun hallitusohjelman tarkistamisesta käynnistyvät.
Uusi hallitus on koolla ensimmäisen kerran tiistaina sen jälkeen, kun presidentti on ilmoittanut pääministeriehdokkaan eduskunnalle.
Eduskunta valitsee pääministerin täysistunnossa ja ilmoittaa vaalin tuloksen presidentille. Puolueet ilmoittavat sen jälkeen ministeriehdokkaansa.
Presidentti myöntää eron Matti Vanhasen II hallitukselle ja nimittää uuden pääministerin hallituksen.
Tiistaina illansuussa valtioneuvosto pitää vielä järjestäytymisistunnon, ja vanha sekä uusi hallitus astelevat vuorotellen presidentinlinnaan tervehdyskäynnille.
Ydinvoima
ensimmäisenä listalla
Keskustan puoluekokous koeäänesti ydinvoimasta Lahdessa, ja enemmistö asettui ydinvoiman lisärakentamisen kannalle. Tällä on merkitystä, sillä kaikki keskustan uudet varapuheenjohtajat vastustavat ydinvoimaa.
Eduskunnan ympäristövaliokunnassa ydinvoiman lisärakentaminen äänestettiin yllättäin nurin, mitä on luonnehdittu ”kiusalliseksi”. Talousvaliokunnassa lisärakentamisen pitäisi tulla ns. heittämällä hyväksytyksi.
Ympäristövaliokunta esitti tiistaina mietinnössään kahden ydinvoimahakemuksen hylkäämistä vastoin hallituksen periaatepäätöstä. Sekä Teollisuuden Voiman että Fennovoiman hakemuksia esitettiin hylättäviksi äänin 9–8.
– Hallitusyhteistyö on nyt livennyt, tässä on kysymys lähinnä keskustan eripuraisuudesta. Luotin itse siihen, että keskustan puoluekokouksen linjaukset olisivat näkyneet, kommentoi ympäristövaliokunnan jäsen ja kokoomuksen valiokuntavastaava Sanna Perkiö (kok.).
Epävirallisten laskelmien mukaan 120 edustajaa kahdesta sadasta puoltaa ydinvoiman lisärakentamista. SDP hajarivejä pyritään suoristamaan vielä ennen heinäkuun 1. päivän äänestystä.

Ei tarvetta ministerikierrätykseen

HALLITUS. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi ei näe tarpeita kierrättää pääministerivaihdoksen yhteydessä kokoomuksen ministereitä. Minihallitusneuvotteluissa kokoomus ei siten tuo esiin henkilöasioita.
– Kyllähän meidän porukka on ihan hyvin leiviskänsä hoitanut, Ravi kommentoi Jyväskylässä.
Puheenjohtaja Jyrki Katainen vahvisti myöhemmin näin olevan.
Ravi korosti hallitusyhteistyön sujuneen poikkeuksellisen hyvin ja ”reiluuden merkeissä”. Tämä ei kuitenkaan ennusta etukäteen eduskuntavaalien jälkeistä hallituspohjaa.
Ravi muistutti ajasta, jolloin kokoomuksen onnistuminen vaaleissa ei nostanut sitä vakavasti otettavaksi. Siihen ei ole paluuta.
Ravi odottaa vaalitulosta, joka antaa kansalaisilta selvät valtakirjat hallituksen muodostamiseen.
Vaaleissa ykköseksi ja kakkoseksi nousseet puolueet eivät kuitenkaan ole automaattisesti päähallituskumppaneita. Hallitusohjelmasta sopiminen ratkaisee viime kädessä  hallituksen muodostajat.
(MH)