Pääkirjoitus

Cronberg laisti – suostuuko Sinnemäki?

EEVA HALTSONEN
PELISÄÄNNÖT. Työnantajaleiri pyysi kaksi vuotta sitten työministeri Tarja Cronbergilta (vihr.) selvityshenkilöä arvioimaan työrauhajärjestelmää: kuinka laittomat, kalliit lakot saataisiin loppumaan.
Cronberg palautti pallon järjestöille ja pyysi niitä sopimaan omat riitansa. Keskusjärjestöjohtajat perustivatkin työryhmän, joka nyt jälleen pyytää hallitusta uuden sopimusjärjestelmän ja lainsäädännön kätilöksi. Pallo on tällä kertaa työministeri Anni Sinnemäellä (vihr.).
Elinkeinoelämän Keskusliiton Eeva-Liisa Inkeroisen johtamassa työryhmässä on kymmenten kokousten ja puolen vuoden jatkoajan jälkeen syntynyt yhteinen paperi, jonka takana ovat EK, valtio- ja kuntatyönantajat, AKAVA, SAK ja STTK ja asiantuntijana Juhani Salonius, ex-valtakunnansovittelija. Hän joutui aikanaan Bulevardilla tapaamaan liittopomoja, joiden kehno valmistautuminen neuvotteluihin johti turhiin lakkoihin.
Keskiviikkona allekirjoitettua sopimusta on kiitelty molemmissa leireissä: tärkeä askel (Minna Helle, AKAVA), osoitus kaikkien osapuolten vastuunkantohalusta (Inkeroinen, EK), nousu ylös vanhoista riitapoteroista (Markku Salomaa, STTK).
SAK haluaa ”laajaa käsittelyä”
Jopa lakkoherkkien liittojen kattojärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kiitti sopimusta, mutta toivoo työrauha-asioita käsiteltävän laajasti; ei vain lakkosakkoja tai muita sanktioita.
Sopimuksessa päätettiin itse asiassa vasta työryhmästä, joka tekisi uudistusehdotuksen. Tavoitteita ovat vakaa työmarkkinajärjestelmä, neuvottelut konfliktien välttämiseksi, ja järjestöjen sitoutuminen pitkäjänteiseen neuvottelujärjestelmän kehittämiseen.
Olennaista on järjestöjen yksimielisyys: sopimus- ja työrauhajärjestelmä ja lait vaativat päivittämistä. Siitä on toki vielä matkaa yhteisiin ehdotuksiin.
Hallitus takuumieheksi
Tulopolitiikan kuoppaamisen jälkeen liittokohtainen ja paikallinen sopiminen ovat tuoneet uusia reviiririitoja ja sopimusten tulkintaerimielisyyksiä, jotka helposti johtavat työselkkauksiin.
Maan hallitusta rassaavat erityisesti yhteiskunnan nk. elintärkeitä toimintoja lamaannuttavat lakot tai nk. yleistä etua vahingoittavat kiistat. Niiden rajaaminen missä tahansa liittojen työryhmässä on myös hyvin vaikeaa.
Hyviä aikeita listaavassa sopimuksessa konkretiaa edustaa aikataulu.
Työ- ja elinkeinoministeriön toivotaan yhdessä keskusjärjestöjen kanssa valmistelevan lainsäädännön kehittämiseksi toimeksiannon, jonka sisällöstä ja valmistelutyön aikataulusta sovittaisiin lokakuun loppuun mennessä. Näin käynnistyisi komiteatyö – jälleen hallituksen ollessa mukana – ja lakeja uudistettaisiin. Lakiuudistusten takarajaa työryhmä ei lyö lukkoon.
Tarttuuko hallitus järjestöjen tarjoukseen? Ryhtyykö se uuden työmarkkinakulttuurin kätilöksi, erotuomariksi vai syntipukiksi?