Ihmisiä ja tapahtumia

Ikäkiintiöt kirkkovaltuustoihin?

PERTTI PIISPANEN
SEURAKUNTAVAALIT. – Suuret ikäerot tuovat monesti myös suuria näkemyseroja. Uskaltaisinkin väittää, että sukupuolikiintiöiden sijasta todellisia näkemyseroja varten  tarvittaisiin ennemminkin ikäkiintiöt.
Näin tuulettaa neljän vuoden kokemuksiaan yhteistyöstä kirkkovaltuustossa seniorien kanssa, usean vuosikymmenen ikäkuilun yli, 25-vuotias juristiopiskelija, Mäntyharjun kirkkovaltuutettu ja kunnanvaltuutettu Antti Häkkänen (kok.).
Silti hän on ehdolla taas syksyn seurakuntavaaleissa. Koska näkee kirkkovaltuustotyöskentelyssä paljon myönteistäkin.
– Toimiminen eri ikäisten luottamushenkilöiden kanssa on erittäin opettavaista. On opiskelijoita, on työelämässä olevia ja on seniorielämää viettäviä. Kirkkovaltuutettuna oppii yhteisöllisyydestä ja ihmiselämän monenlaisista vaiheista välillä jopa enemmän kuin kunnanvaltuutettuna. Ja luottamushenkilönä on osattava nähdä tämä koko paketti.
Kuulostaa poliitikon puheelta – tai diplomaatin. Ja aika kokenut Antti Häkkänen alkaa politiikassa jo ollakin, mm. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan viime opiskelijavaalien kokoomuksen ääniharava.
Nuoria on minimaalisen vähän kirkon hallintoelimissä. Kannattaako ukkoutuvaan joukkoon pyrkiäkään, otetaanko nuori tosissaan?
– Luottamushenkilön vaikutusvalta riippuu hyvin pitkälti tietotasosta ja kyvystä muodostaa perusteltuja mielipiteitä, Häkkänen muotoilee.
– Täytyy kyllä tunnustaa, että nuoren luottamushenkilön on esitettävä perusteellisempaa argumentointia kuin varttuneemman väen, joka joskus saa asioita läpi pelkällä auktoriteetillaan. Ihmiset luottavat pitkän linjan toimijoihin, vaikka perustelut jäisivät puolitiehen.
Itse Häkkänen ei omakohtaista uskottavuusongelmaa ole kokenut.
– Ennakkoluulot nuorta päätöksentekijää kohtaan kyllä hälvenevät nopeasti, jos pystyy osoittamaan oikean luonteensa. Kyllä tärkeintä vaikuttamisessa taitaa omien ajatusten lisäksi olla se, että osaa nähdä asiat myös vastapuolen vinkkelistä. Jos et osaa etkä opi perustelemaan asiaasi vastapuolen ymmärtämällä kielellä, hänen äänensä jää saamatta.

Seurakuntavaalit 14.–15.11.2010. Ehdokasasettelu päättyy 15.9.

Puoluetunnus näkyviin!

Kokoomuksen seurakuntavaalisivut:www.kuunteleekokirkko.fi

KOKOOMUS SRK-VAALEISSA. Marraskuun seurakuntavaaleissa, joihin ehdokasasettelu on meneillään, vaaliliittojen nimiä pyritään yhtenäistämään, ja pääsemään eroon aikaisempien vaalien sekamelskasta.
– Kokoomus suosittelee, että kaikissa seurakunnissa kokoomuslaiset muodostaisivat vaaliliittoja, joissa aatteelliset tunnukset ovat suoraan ja selvästi näkyvissä: nimessä on osana Kansallinen Kokoomus tai Kansallinen lista tai Kokoomus. Erityisesti suositellaan sentyyppistä muotoa kuin Kuunteleeko kirkko – Kansallinen Kokoomus, projektisuunnittelija Sari Hintikka-Varis sanoo.
Hänen mukaansa tätä todellakin suositellaan, määrätä ei voida. Muualla maassa avoimuus onkin voittanut alaa, mutta Helsingissä Hintikka-Variksen tietämän mukaan vasta yhdessä seurakunnassa ovat kokoomustunnukset esillä vaaliliiton nimessä.
Muissa helsinkiläisseurakunnissa kokoomuslaiset ovat mukana kirjavanimisissä vaaliliitoissa, jolloin myöskään vaalimenestystä ei kirjata kokoomukselle. (PP)

 

Kaisa Kurikka in memoriam

Kokoomusnaisten pitkäaikainen varapuheenjohtaja Kaisa Kurikka nukkui pois perjantaina 9. huhtikuuta pitkäaikaisen sairauden rasittamana. Jäämme kaipaamaan rakastettua ja arvostettua naista, jonka panosta kokoomukselle ja erityisesti kokoomusnaisille ei voi sanoissa mitata. Kaisa oli paitsi vahva järjestötoimija, myös kannustava ja rohkaiseva esimerkki kaikille hänen ympärillään.
Kaisa liittyi kokoomukseen jo 15-vuotiaana. Hän toimi mittavan järjestöuransa aikana muun muassa nuorten piirisihteerinä, Kotkan Kokoomusnaisten puheenjohtajana, Kymenlaakson Kokoomusnaisten varapuheenjohtajana, Kaakkois-Suomen Kokoomusnaisten puheenjohtajana, Kokoomuksen Naisten Liiton pitkäaikaisena varapuheenjohtajana sekä puoluehallituksen jäsenenä. Kaisalle myönnettiin kokoomusnaisten korkein eli kultainen ansiomerkki vuonna 2007.
Yksi teema oli Kaisalle yli muiden: naisten ja miesten tasa-arvo. Kaisa oli ennen kaikkea uupumaton tasa-arvon puolestapuhuja, ja hän teki töitä sen eteen koko elämänsä. Kaisa toimi aktiivisesti muun muassa Tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa, Naisjärjestöjen Keskusliitossa ja Nasy – Naiset Yhdessä ry:ssä. Kokoomusnaiset muistavat suurella lämmöllä hänen arvokasta panostaan taistelussa naisten oikeuksien puolesta.
Kaisa toimi siviilityössään Kaakkois-Suomen sovittelutoimiston johtajana. Kaisa muistetaan ennen kaikkea lämpimänä naisena, joka aidosti välitti muista ihmisistä. Hän oli keskustelija, joka uskalsi sanoa mielipiteensä, mutta samalla kuunteli ja ymmärsi muita. Kaisa opetti omalla esimerkillään, että välittäminen ja lämmin yhteishenki ovat paras tapa toimia. Jäämme kaipaamaan syvästi Kaisan naurua ja iloisuutta, lämpöä, joka säteili hänen ympärilleen.
Kaisa Kurikan perheen ja lähiomaisten toiveesta mahdolliset muistamiset osoitetaan Syöpäsäätiölle Kaisa Kurikan muistoksi. Lahjoituksen tilinumero on Nordea 234418-3229, saaja: Syöpäsäätiö, viesti: Kaisa Kurikan muistoa kunnioittaen, muistajien nimet tai yhdistys.

  Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.
– Eino Leino

Toiminnanjohtaja Jaakko Sairo on ollut onnellinen työssään ihmisten parissa

PERTTI PIISPANEN
ELÄKKEELLE. Pohjanmaan Kokoomus ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Sairo jää eläkkeelle ensi kesänä. Vaalipiiri on maan porvarillisin, joten kovin nurja mieli ei työrupeamasta jää. Mutta niitäkin asioita on, jotka Suomessa nyt olisivat toisin, jos hän olisi ollut yksinvaltias.
– Toivoisin meidän ihmisten vastuuntunnon vahvistumista. Piittaamattomuutta on aivan liikaa. Olemme täällä toisiamme varten, ennen 22 vuoden toiminnanjohtajauraansa Kurikan kunnan sosiaalisihteerinä toiminut Sairo sanoo.
Hänen mukaansa 1990-luvun pelastustalkoiden aikana ja jälkeen laman kärsijöiksi jäivät mielenterveyspotilaat, päihdeongelmaiset, lastensuojelun piirissä olevat. Eikä tilanne ole korjaantunut.
– Ongelmat ovat yhä vaikeampia. Moniongelmaisuus, perheissä varsinkin, on lisääntynyt. Sen ketjun katkaiseminen on vaikeaa ja kallista, mutta kannattaa, koska toivottomia tapauksia ei ole.
Toivottomia tapauksia ei ole – sanat kuvastavat Sairon asennetta elämään ja ihmisiin.
– Olen yrittänyt olla keskusteleva, koska uskon, että maailmassa ei ole asioita, jotka tulisivat huonommiksi puhumalla. Tätä työtä kokoomuskentässä riittää seuraajallekin, Sairo heittää pienen piikin.
Puolueen vankkoja asemia Pohjanmaalla hän ei silti laske omaksi ansiokseen.
– En halua enkä voi ottaa pohjalaista kehitystä kenenkään yksittäisen ihmisen ansioksi. Me vain olemme jonkin verran aikaansaavaa väkeä, tällaisia vaatimattomia...
”Nämä ei usko
yhtään mitään”
Sairo aloitti silloisen Vaasan läänin Kokoomus ry:n toiminnanjohtajana 1.2.1988, mutta siirtyy eläkkeelle Pohjanmaan (”nimi muutettiin, kun lääni meni alta”) tj:n toimesta 1.7.2010. Vakituisissa työsuhteissa hän laskee ”saaneensa olla yhteensä 43 vuotta”.
Ja töitä hän toki muistuttaa tehneensä sitäkin ennen.
– Pientilan töissä, naapurin huonekaluauton kuskina, seurakunnan kesäkodin isäntänä ja harjoittelijana koulujen ja opiskelujen ohella kaiket väliajat.
Aina tekemisissä ihmisten kanssa.
Silloin 22 vuotta sitten työkaverit Kurikan kaupungintalon lounasruokalassa olivat hämmästelleet, ”miten tällaisesta työstä sellaiseen”. Mutta ei siirto silti pieleen mennyt.
– Valitsijani kait arvioivat tarvitsevansa ”sosiaalityöntekijää”. Kokemus onkin vahvistanut, ettei siitä ainakaan haittaa ole ollut. Sosiaalitoimen asiakkaat olivat sittenkin paremmin hallittavia kuin joskus hyvinkin itsetietoiset poliittiset järjestötoimijat. Työtä jää tältä osin seuraajallekin, takaan...
Meniköhän taas terveisiä johonkin suuntaan?
Ihan tarkalleen Sairo taisi sitä paitsi sanoa, että ”asunnottomat uskovat sentään puhetta, mutta nämä ei usko yhtään mitään”.
Intuitioita ja
onnentunnetta
Tätä Jaakko Sairo ei sano, mutta menestyvässä toiminnanjohtajassa on väkisinkin ihmistuntijan silmää ja ennustajan vikaa.
Takavuosina hän sai nyt jo edesmenneeltä Kokoomuksen Naisten Liiton pääsihteeriltä Eija Hiitiöltä vinkin pohjalaisesta terveystieteiden tohtorista.
– Tapaamisemme oli vaikuttava ja johti 1999 eduskuntavaaliehdokkuuteen ja huippupoliitikon kehitysputkeen, toiminnanjohtaja muistelee vahvaa intuitiotaan: Paula Risikko oli ensi näkemältä ministeriainesta.
– Seurasi siitä työyhteisöömme muutakin mukavaa ja siunausta piirijärjestöllemme. Vaari saa olla tästä erityisen iloinen, Sairo myhäilee.
Sairon seuraajaksi kun on valittu Paula Risikon aviomies Heikki Risikko. Työhön – tai oikeastaan elämän muotoon – joka ottaa, mutta etenkin antaa.
– Suhde pohjalaiseen kokoomuskenttään on ollut mutkaton, toki välillä haastavakin. Ihmiset osaavat kehitellä ja ylläpitää eripuraa aivan käsittämättömistä asioista niin, että ihmissuhteetkin kärsivät. Silti kunnon kokoomustilaisuudesta lähtiessä on usein voinut kokea sen aidon ja onnellisen pohjalaisen tunteen, että ”mikä piru on, kun ei yhtää aharista”.

Jaakko Sairo

Syntynyt Ilmajoella 20.6.1946.
Asuu paluumuuttajana Ilmajoen Nopankylässä syntymäkodissaan.
Perhe: vaimo Mirja, neljä aikuista lasta, viisi lastenlasta, kotovahtina hirvikoira Nöpö.
Harrastuksia: metsästys, metsänhoito (tulevaisuudessa), erilaiset talkoot eli kökät varsinkin lasten huusholleissa.
Motto: Yritä nähdä asiat parhain päin! Aikaa löytyy siihen, minkä näkee tärkeäksi!
Omin sanoin: ”Intohimo ennen nykyistä työtä kuorossa laulaminen, joka kävi mahdottomaksi epäsäännöllisen työajan vuoksi. Nykyisin ainoastaan kriittinen kuuntelija. Hyväntekeväisyyspoikakerhon (Lions Club) aktiivijäsen 27 vuotta maailman parhaan ja toimivan (sitouttava tehtävien kierto) järjestömallin vuoksi.” (PP)

Hämeen Jussi Kökkö tyytyväisenä eläkkeelle

PETRI GÖRMAN
ELÄKKEELLE. Hämeen kokoomuksen toiminnanjohtajan Jussi Kökön pitkä ura järjestötyössä päättyy maaliskuun lopussa. Mies viettää aprillipäivänä ensimmäistä eläkepäiväänsä.
Kipinä politiikkaan syttyi asepalveluksen aikana Hämeenlinnan Parolannummella vuonna 1967.
– Armeijan jälkeen herättelin Viialan kokoomusnuoret henkiin. Sen jälkeen opiskelijapolitiikka Tampereen yliopistolla vei miehen mukanaan
Hämeen Kokoomuksen toiminnanjohtajaksi Kökkö valittiin vuonna 1986.
– Ensimmäinen tehtäväni oli hoitaa ehdokasasettelu vuoden 1987 eduskuntavaaleihin, Kökkö muistelee.
Eduskuntavaalit vuonna 1987 olivat kokoomuksen tähtihetki Hämeessä.
– Puolueen suhteellinen kannatus oli 30,4 prosenttia äänistä ja se sai alueelta kuusi kansanedustajaa läpi. Se oli upea alku uudelle toiminnanjohtajalle.
Kökön mukaan politiikassa menestymisen lääkkeet ovat ikuiset.
– Joka päivä ihmisten luottamus on lunastettava. Puoleen imagon on oltava ennustettava, lämmin ja rehellinen. Puolue menestyy, jos ihmiset voivat samaistua siihen.
Jyrki Kataisen kausi on ollut menestys siksi, että puheenjohtaja on antanut kasvot puolueelleen.
– Kyllä äänestäjä aistii, miten nöyrää, vastuullista ja vilpitöntä politiikka parhaimmillaan on. Asenne politiikan tekemiseen ratkaisee paljon.
Vaalipiirin
suosituin puolue
Päijät- ja Kanta-Hämeen maakunnista muodostui uusi Hämeen vaalipiiri kymmenen vuotta sitten.
– Kokoomukselle tämä on ollut positiivinen muutos. Vaalipiirin itäosissa olemme nousseet keskustan ohi.
Artjärven ja Orimattilan mukaan tulo Uudeltamaalta on vahvistanut kokoomusta erityisesti kuntavaaleissa.
– Puolueemme saavutti suurimman puolueen aseman viime kunnallisvaaleissa. Ehdokasasettelumme onnistui erinomaisesti ja se toi meille vaalivoiton. Kokoomuksella oli Hämeen vaalipiirissä 115 ehdokasta enemmän kuin demareilla.
Parhaillaan on menossa vuoden 2011 eduskuntavaalien ehdokasasettelu.
– Nyt on löydettävä oikeat ehdokkaat kovalla työllä ja nöyryydellä.
Vaalityössä uskottavalla kampanjalla on suuri merkitys.
– Vaalikampanjan perimmäinen tarkoitus on aina aktivoida ihmisiä äänestämään. Silloin puolue menestyy, kun kampanja erottuu muista. Vaalikampanjointi on siis aina ihmisten herättelyä, Kökkö analysoi.
Aikaa perheelle
Jussi Kökkö myöntää olevansa ihmistyyppiä, joka heittäytyy helposti asioiden vietäväksi.
– Siitä olen ylpeä, että vaimo Marja on jaksanut jo 32 vuotta rinnallani. Olen ollut koko ajan mukana puolueen järjestötyössä ja tämä työ syö aikaa ja voimavaroja. Perheelle minulla on ollut liian vähän aikaa vuosien varrella, Kökkö myöntää
Tähän asiaan on kuitenkin nyt tulossa muutos, kun mies jää eläkkeelle.
– Tampereen taakse itse rakennettu mökki on jo käyttökunnossa Siellä on tarkoitus viettää perheen kanssa mahdollisimman paljon aikaa kalastellen ja muuta pientä puuhastellen.

Hämeen piiritoimistossa on avoimet ovet pe 26.3. klo 10 –16. Tarjotaan keittoa, kahvia, kakkua ja keskusteluja.

Kokoomus lähellä lisäpaikkaa Satakunnassa

Kokoomuksen Satakunnan piirin vastavalittu toiminnanjohtaja Simo Heino uskoo puolueen saavuttavan kahden kansanedustajan lisäksi yhden lisäpaikan ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

 

ASKO TANHUANPÄÄ
Rauma
SATAKUNTA. Rauman vesitornin kupeessa kalliolla seisova tienviittojen sekamelska on yksi Rauman kuvatuimmista kohteista. Raumalaiset alkuasukkaat joutuvat tavan takaa selittämään ”tullista tulleille” turisteille, miksi Poriin näyttävä viitta kertoo matkaksi kokonaista 39 960 kilometriä.
Paljasjalkaraumalaiselle Simo Heinolle viitan viesti on ollut selkeä jo vähäpojasta asti.
– Raumalta pääsee Poriin kahta tietä. Matka on tosiaankin lähemmäs 40 000 kilometriä, jos haluaa kiertää maapallon ympäri, mutta oikeasti matkaa on vain 50 kilometriä, hän naurahtaa.
Ensimmäinen Raumalainen
Viime viikon perjantaina 34-vuotispäiväänsä juhlinut Heino sai mieluisimman syntymäpäivälahjansa jo pari päivää etuajassa, kun hänet valittiin kokoomuksen Satakunnan piirin toiminnanjohtajaksi.
Valinta on sikäli historiallinen, että yksikään tehtävän aikaisemmista hoitajista ei ole ollut raumalainen.
Viimeiset puolitoista vuotta Satakunnan piirin toiminnanjohtajana on ollut Jussi Tuumi, joka tuli tehtävään maa- ja metsätalousministeriöstä.
Simo Heino astuu uuteen työhönsä 29.3., kunhan puoluehallitus on ensin antanut valinnalle lopullisen siunauksensa.
– Minä en näe mitään syytä siihen, etteikö raumalainen pystyisi hoitamaan toiminnanjohtajan tehtäviä siinä missä joku porilainenkin. Rauman ja Porin huonot välit ovat nimittäin aika lailla liioitellut, Heino miettii.
– Kokoomus sinänsä käy hyvänä esimerkkinä siitä, miten yhteistyö voi toimia. Puolueen sisällä se on ollut perinteisesti hyvää ja hedelmällistä, eikä henkilösuhteissakaan ole ollut valittamisen varaa, hän jatkaa.
Porin ja Rauman
tehtävä yhteistyötä
Simo Heino sanoo uskovansa, että raumalaisen siirtyminen Poriin töihin on siinäkin mielessä hyvä asia, että sitä kautta saadaan maakunnan pääkaupunkiin näkemystä myös vähän kauempaa.
– Totuus on, että maakunnan kärkihankkeet vaativat toteutuakseen Rauman ja Porin saumatonta yhteistyötä. Näillä näkymin yhteistyötä voidaan tiivistää esimerkiksi satamia ja sairaaloita koskevissa asioissa. Käy Rauman suunnitteleman MediRauma-hankkeen kanssa miten tahansa, tulee yhteistyö jatkumaan edelleen tiiviinä Porin ja Satakunnan keskussairaalan suuntaan.
Kevään vaaleista
yksi lisäpaikka
Uuden toiminnanjohtajan ensimmäinen mittavampi haaste puoluetta ajatellen on luonnollisesti ensi kevään eduskuntavaaleissa. Heino sanoo empimättä, että tavoitteena on yhden lisäpaikan voittaminen kokoomukselle Satakunnassa.
– Tavoite on täysin realistinen. Se toteutuu, kunhan saavutamme ensi keväänä vastaavan kannatuksen, mihin ylsimme edellisissä kunnallisvaaleissa.
Tällä hetkellä Satakunnasta on Arkadianmäellä kaksi kokoomuslaista kansanedustajaa, molemmat puolueen ehdotonta ykkösketjua.
Satakuntalaisista kokoomusedustajista Anne Holmlund hoitaa sisäministerin tehtävää ja Sampsa Kataja on kokoomuksen varapuheenjohtaja.
– Koko maata ajatellen tavoitteena on tietysti nousta suurimmaksi puolueeksi ja sitä kautta myös pääministeripuolueeksi. Kaiken pitää kuitenkin mennä nappiin, mikäli voitto halutaan ottaa kotiin. Millään puolivaloilla ei tosiaankaan pärjätä, Simo Heino tietää.
– Minä uskon, että Suomen kansa luottaa vastakin kokoomuslaiseen taloudenpitoon ja puolueemme aitoon haluun luoda lisää työtä Suomeen, hän näkee.